Lapsen kehitystä ikävuosittain..

 
Hoidossa olevien lapsen kehitystä ikävuosittain..
Löysin kattavat tietopaketit MLL: n sivuilta, näitä varmaan jokainen miettii aika ajoin.



8–10 kk
  • Lapsi ymmärtää ensimmäisiä sanoja n. 9 kk:n iässä.
  • Lapsi oppii ryömimään ja sitten konttaamaan.
  • 9-kuinen seisoo tukea vasten, opettelee itse seisomaan nousua, osaa poimia pikkuesineitä peukalon ja etusormen avulla (pinsettiote).
10–12 kk
  • Ensimmäiset omat merkitsevät sanat ilmaantuvat n. vuoden iässä.
  • Lapsi oppii seisomaan ilman tukea ja kävelemään tuettuna, joku ottaa jo ensiaskeleita.
  • Lapsi harjoittelee lusikan käyttöä ja sukkien riisumista.


Tiivistelmä 1-2 -vuotiaan kehityksestä
  • Lapsi leikkii jo joitain aikoja itsekseen, mutta haluaa välillä käydä tankkaamassa turvaa vanhemman tai hoitajan sylissä.
  • Ikäkauden alkuvaiheessa lapsella on usein rajaton itseluottamus ja halu valloittaa maailma. Muutaman kuukauden kuluttua lapsi voi muuttua araksi, vanhempiin takertuvaksi ja alkaa vierastaa perheen ulkopuolisia. Itsevarmuus lisääntyy lähempänä 2-vuotispäivää.
  • Oma riepu, pehmolelu tai tutti on usein tärkeä unien aikana tai vanhemmista erossa ollessa.
  • Lapsi pelkää kovia ääniä ja putoamista.
  • Useat oppivat kävelemään 1½ vuoden ikään mennessä. Käveleminen varmistuu vähitellen.
  • Kun liikuntataidot kehittyvät, lapsi alkaa kiipeillä, juosta, kurotella ja heitellä tavaroita.
  • Liikkuvan lapsen turvallisuus on varmistettava.
  • Lapsi nauttii toisten lasten seurasta, mutta saattaa kohdella kavereita kovakouraisesti.
  • Suosittuja leikkejä ovat kurkistus- ja taputusleikit, esineen ottaminen ja antaminen sekä leikkilorut ja vähän myöhemmin mielikuvitusleikit.
  • Mieluisia leluja ovat palikat, perässä vedettävät lelut, pallo, kodin tavarat ja kirjat. 1½-vuotias alkaa kiinnostua nuppipalapeleistä.
  • Lapsi sanoo yksittäisiä merkitseviä sanoja, jotkut jo yksinkertaisia lauseita.
  • Puheen kehitystä edesauttaa esineiden nimeäminen, puhuminen ja yhdessä lukeminen.
  • Lapsi ymmärtää enemmän puhetta kuin tuottaa sitä itse.
  • Lapsi kasvaa vuodessa n. 10–12 cm ja paino lisääntyy n. 3 kg.
  • Hampaita puhkeaa lisää. Ikäkauden lopulla niitä on kaikkiaan jo 16–20.
  • Potalla istumista voi harjoitella, mutta vielä ei tarvitse odottaa kuivaksi oppimista.
  • Osa lapsista nukkuu kahdet päiväunet, useimmilla toiset unet jäävät pois ennen toista syntymäpäivää.
  • Lapsi alkaa harjoitella itse syömistä, kupista juomista ja vaatteiden riisumista.
  • Ikä on sopiva tutista ja tuttipullosta luopumiseen.


Tiivistelmä 2-3 -vuotiaan kehityksestä
  • Uhmaiässä kehittyy lapsen oma tahto.
  • Lapsi pelkää vanhemmista eroamista. Tilanne usein helpottuu lapsen kasvaessa.
  • Uusiin ihmisiin ja paikkoihin on mukava tutustua omaan tahtiin yhdessä tutun aikuisen kanssa.
  • Pieni puuhailee itsekseen omissa leikeissään jonkin aikaa. Välillä on tärkeää käydä vanhemman tai hoitajan luona tankkaamassa turvaa.
  • Lapsi saattaa vaikuttaa jo itsenäiseltä ja päättäväiseltä, mutta on hyvin herkkä ja tarvitsee aikuisen hellyyttä ja läheisyyttä.
  • Oudot äänet ja naarmut huolestuttavat. Painajaisunet ilmaantuvat, kun mielikuvitus kehittyy.
  • Kaverit ovat tärkeitä, mutta lelujen jakaminen kavereiden kesken on vielä vaikeaa. Riitoja syntyy.
  • Kuvittelu- ja roolileikit alkavat kiinnostaa. Leluja on mukava purkaa ja koota.
  • Mielikuvitus vilkastuu.
  • Puheen kehityksen nopeus vaihtelee: useimmilla on käytössään sanoja tai sanojen yrityksiä. Monet puhuvat lyhyitä lauseita.
  • Puhe voi olla takeltelevaa.
  • Puheen kehittyessä lapsi alkaa kysellä asioita.
  • Lapsi ymmärtää sellaisia käsitteitä kuin koko, pituus ja korkeus. Hän osaa luokitella esineitä ominaisuuksien mukaan.
  • Lapsi kasvaa vuodessa n. 5–10 cm ja painoa tulee n. 3 kg.
  • Vatsa on usein pyöreä ja pömpöttävä.
  • Kaikki 20 maitohammasta puhkeavat n. 2½ vuoden ikään mennessä.
  • Kuivaksi oppimisen ikä vaihtelee. 3-vuotiaista noin puolet on yökuivia.
  • Kävely on jo varmaa. Lapsi oppii juoksemaan ja kävelemään portaita ylös tasa-askelin sekä potkimaan ja heittämään palloa.
  • Lapsi osaa koota palikoista tornin. Hän nauttii muovailemisesta, leipomisesta ja maalaamisesta.
  • Lapsi pitää kynää kiinni kämmenellään. Ikäkauden loppupuolella hän haluaa harjoitella saksilla leikkaamista.


Tiivistelmä 3-4 -vuotiaan kehityksestä


  • Uhmaikä näkyy vielä, mutta alkaa jo tasaantua.
  • Lapsi haluaa tehdä asioita itse, saada kiitosta ja myönteistä huomiota onnistumisista.
  • Lapsi voi olla herkkä ja pahoittaa mielensä helposti.
  • Lapsi haluaa leikkikavereita, vaikka leikit eivät sujukaan aina ilman nahisteluja.
  • Vanhemmista erossa oleminen, lelujen jakaminen ja oman vuoron odottaminen helpottuu lähellä 4:ää ikävuotta.
  • Lapsi nauttii erityisesti kuvittelu- ja roolileikeistä.
  • Rakkaus ja ihailu osoitetaan vanhemmille mahtipontisesti.
  • 3-vuotias käyttää jo useita sanoja ja lyhyitä lauseita, puhe alkaa olla selvää ja ymmärrettävää.
  • Puheesta voi puuttua yksittäisiä kirjaimia tai oikeat kirjaimet korvautuvat muilla kirjaimilla. Puhe voi olla myös takeltelevaa.
  • Lapsi kyselee paljon.
  • Hän alkaa kiinnostua vauvojen alkuperästä ja sukupuolieroista.
  • Lapsi nauttii loruista, riimeistä ja satujen kuuntelemisesta.
  • Lapsi osaa luokitella esineitä koon ja värin mukaan ja ikäkauden loppupuolella laskea jonkin verran.
  • Mielikuvitus on vilkas.
  • Lapsi kasvaa vuodessa 5–10 cm ja paino lisääntyy n. 3 kg.
  • Sääret voivat olla pihtipolviset.
  • Useat oppivat kakkaamaan ja pissaamaan potalle tai pönttöön, mutta puolet lapsista tarvitsee vielä yöllä vaippaa.
  • Liikkuminen on innokasta ja usein riehakasta.
  • Lapsi osaa hypätä tasajalkaa ainakin yhden hypyn verran, seistä hetken yhdellä jalalla, kävellä portaita tasa-askelin ja ajaa kolmipyöräistä pyörää, ikäkauden loppupuolella ehkä jo apupyörillä varustettua polkupyörää.
  • Lapsi voi piirtää välillä oikealla ja välillä vasemmalla kädellä. Hän osaa jo riisua ja pukea itse helppoja vaatteita. 

 

Tiivistelmä 4-5 -vuotiaan kehityksestä
  • Vanhemmista eroaminen, lelujen jakaminen, muiden huomioon ottaminen ja vuoron odottaminen alkavat olla varhaisvuosia helpompaa, vaikka eivät aina sujukaan kitkatta.
  • Lapsi nauttii samanikäisten seurasta.
  • Erityisen mieluisia leikkejä ovat rooli- ja mielikuvitusleikit sekä yksinkertaiset sääntöleikit ja -pelit. Häviäminen on vielä vaikeaa.
  • Lapsi alkaa arvioida omia kykyjään ja taitojaan vertaamalla itseään kavereihin.
  • Lapselle on leimallista voimakas mielikuvitus, villit tarinat, liioittelu ja kerskailukin.
  • Lapsi voi kertoa epätosiakin juttuja, joissa ei välttämättä ole kyse varsinaisesta valehtelemisesta.
  • Joillakin on oma mielikuvitusystävä.
  • Mielikuvituksen kiihtyminen voi aiheuttaa painajaisia tai pimeän pelkoa.
  • Lapsi pahoittaa herkästi mielensä.
  • Lapsi voi olla ihastunut vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaansa ja mustasukkainen toiselle vanhemmalle. Ikäkauden loppupuolella hän alkaa samaistua omaa sukupuoltaan olevaan vanhempaan tai muuhun tärkeään omaa sukupuolta olevaan aikuiseen.
  • Lapsi pohtii hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän eroa sekä erilaisten ilmiöiden syytä ja tarkoitusta.
  • Puhumisen kulta-aikaa: Lapsi nauttii sanoilla leikkimisestä, loruista, runoista ja saduista, selittää ja kyselee, kertoo pitkiä tarinoita ja keksii omia sanoja.
  • Lapsi on kiinnostunut vauvojen alkuperästä ja sukupuolieroista.
  • Lapsi tuntee usein jo päävärit. Piirroksissa alkaa olla enemmän yksityiskohtia.
  • Lapsi ymmärtää ja käyttää sellaisia käsitteitä kuin aikaisin – myöhään, tänään – huomenna, nopeasti – hitaasti, alas – ylös.
  • Lapsi osaa luokitella asioita sen mukaan mitkä ovat samanlaisia ja kuuluvat yhteen.
  • Vuodessa tulee lisää pituutta 5–10 cm ja painoa n. 3 kg.
  • Lapsi pärjää päivällä ilman vaippaa, vaikka vahinkoja vielä sattuu. Jotkut tarvitsevat yhä yöllä vaippaa.
  • Innokas liikkuja voi olla raisu ja uhkarohkea.
  • Lapsi hyppii, kiipeilee, juoksee, painii, ottaa keinussa vauhtia, harjoittelee narulla hyppimistä, hiihtämistä, luistelua, uimista ja apupyörillä pyöräilyä.
  • Lapsi oppii käyttämään saksia ja laittamaan kiinni suuria nappeja, tykkää muovailla ja leipoa.

Tiivistelmä 5-6 -vuotiaan kehityksestä
  • Lapsi on omatoiminen, aloitteellinen ja sopeutuva, mutta välillä haluaa olla pieni ja saada hoivaa. Välillä kiukku saa vallan, tunteet ailahtelevat.
  • Sopivan kokoisten oikeiden töiden tekeminen loppuun asti tuntuu mukavalta.
  • Itsekritiikin herääminen voi aiheuttaa epäonnistumisen pelkoa.
  • Mielikuvitus on voimakas. Lapsi oivaltaa aiempaa paremmin, mikä on oikeasti totta ja mikä kuvittelua.
  • Lapsi nauttii vitseistä ja sanaleikeistä, mutta ei halua itse olla huumorin kohteena.
  • Tämän ikäinen samaistuu omaa sukupuoltaan olevaan vanhempaan, ymmärtää kasvavansa isona mieheksi tai naiseksi.
  • Lapsi alkaa nauttia peleistä ja leikeistä, joissa on selkeät säännöt. Peleissä häviäminen on vielä vaikeaa.
  • Roolileikeissä jäljitellään itselle tärkeitä aikuisia.
  • Oman ikäiset kaverit ovat tärkeitä. Lapsella voi olla jo joku erityisen tärkeä kaveri, isommat lapset ovat usein ihailun kohteita.
  • Yhteisleikki- ja neuvottelutaidot ovat jo hyvät, leuhkiminen ja mahtailu on kavereiden kesken tavallista.
  • Lapsi pohtii hyvän ja pahan, oikean ja väärän sekä reilun ja epäreilun eroa ja hakee vanhemmalta tukea pohdintoihinsa.
  • Lapsi pohtii useiden ilmiöiden syytä, myös hyvin syvällisiä aiheita, ja hakee niihin vastauksia vanhemmilta. Ilmiöitä testataan käytännön kokeilla.
  • Lapsi muistaa asioita usean kuukauden tai vuoden takaa.
  • Numerot ja kirjaimet voivat kiehtoa. Lapsi saattaa oppia kirjoittamaan nimensä ja laskemaan esineitä 5:stä 10:een.
  • Lapsi vertailee ja lajittelee mielellään esineitä ja asettaa niitä suuruusjärjestykseen.
  • Puhe on niin selvää, että lapsi pärjää arkipäivän tilanteissa vieraidenkin ihmisten parissa. Yksittäisiä äännevirheitä voi vielä olla.
  • Lapsi ymmärtää ja osaa käyttää useita käsitteitä kuten vähän – paljon, edessä – takana, nopeasti – hitaasti.
  • Hän nauttii saduista ja kertomuksista ja pystyy seuraamaan monimutkaisiakin juonia.
  • Lapsi kasvaa vuodessa 5–10 cm ja paino lisääntyy n. 3 kg.
  • Yökastelu on vielä melko tavallista. Ota asia puheeksi neuvolassa, jos lapsi kastelee. Lapsi voi harjoitella pyyhkimään pyllynsä itse.
  • Ensimmäiset maitohampaat irtoavat. Tilalle kasvavat pysyvät hampaat. Ensimmäiset pysyvät poskihampaat, kuutoset, puhkeavat.
  • Lapsi nauttii liikkumisesta: kiipeilee, juoksee, laskee mäkeä, keinuu, hyppii narulla sekä yhdellä jalalla, tanssii ja jumppaa, harjoittelee pyöräilyä, hiihtämistä, luistelua ja uimista.
  • Lapsi pitää kynää oikeassa otteessa eikä vaihda kynää enää kädestä toiseen.
  • Hän nauttii käsillä tekemisestä: askartelusta, piirtämisestä, helmien pujottamisesta lankaan, maalaamisesta, leipomisesta ja salaattitarpeiden pilkkomisesta.

Lähde mll