Nolottaa ihan tää hiljaisuus..

Ei vain ole ollut aikaa. Päivät on töiden puolesta olleet 7-17.30 (18.00) Illalla on ollut vaikka mitä kissan ristiäisistä eteenpäin ja nuhakin yrittää iskeä päälle. Olo on kuin rekan alle jääneellä, mutta olis pakko koittaa jaksaa pari päivää edes, on meinaan tulossa teatteriesitys, jota kaikki on oottaneet monta viikkoa jo.. Mutta ei mulle kuumetta, taaskaan ole noussut, joten ei sitä saikkua saisi kummiskaan..

No en myöskään ole muistanut kuvata oikeestaa yhtään mitään, ryhmä pitää niin kiireisenä, ettei pysty todellakaan keskittymään kuin siihen yhteiseen asiaan ja "vahtia" selustaa koko ajan.

Oon hurahtanut vaihteeksi ompelun ihmeelliseen maailmaan. Tilannut kankaita hurjalla hinnalla.. Pul-kankaiden metrihinta oli alta 7e, joten piti hamstrata kaappiin.. Lisäksi tuolla oottaa edelleen edelliset housut, ne 12 kipaletta?? leikattuina, muttei ole ollut aikaa ommella.. On siellä kasa nukenvaippoja ja pesulappuja meikinpoistoon. jotain joulujuttuakin ehkä jo... ;) Niistä sitten myöhemmin... Piti ihan ostaa pari kerää taas lankaakin, Puroa tällä kertaa, niistä valmistui nb-koon villakuoret, mahdollisesti omalle tulevaisuutta varten tai sitten ne eksyy pakettiin. Lisäksi löysin Prismasta ihanaa mohair lankaa, jossa on kimalletta seassa, tummaa luumun-lilaa.. Aivan kuin nakutettu meiän neidille. Joten se hyppäsi puikoille ja se koittaa keretä jouluksi muotoutua liivimekoksi/tunikaksi..

Tuossa viime viikolla oli hoitolapsen synttärit ja sai päättää päivän ruoan. Halusi hamppareita ja lisänä kourallisen ranskalaisia.. Tottakai hoitotäti sitten toiveen toteutti ja kaikille maistui kyllä oikein hyvin. Hampparisämpylät oli kyllä tällä kertaa valmiit,  mutta pihvit tehtiin yhdessä ja välissä oli tietenkin paljon salaattia, tomaattia, kurkkua ja ketsuppia..

 

 

MUTTA..

...Jotain ihanaa ja mieluisaa jaksaa aina odottaaa, vaikka vähän nuha olisikin.  

Ollaan lähdössä Tallinnaan lasten ja isovanhempien kanssa. Lapset oottaa kovasti matkaa..

Lisäksi minua odottaa 2 viikon syysloma, kaikki tulee tasauspäivistä.. Täytyy vain miettiä taas tarkkaan, kuinka asiaa esittää hoitolasten vanhemmille, onko muilla pph:lla ollut ns. ongelmaa "oman loman pidossa".. Meillä tuntuu että toiset vanhemmat ovat sitä mieltä, että koska heillä ei ole lomaa niin minullakaan ei saisi olla lomaa.. Tosin aion pyydellä jatkossakin lomia koulujen loma-aikoihin, koska oma eskari on sillon kotona.

Mulle on iskenyt aivan mahdottoman kutkuttavan kuumottava vauvakuume..... *huokaus*

Tytön aikaan kärsin synnytyspelosta ja meni nämä melkein 4 vuotta ennen kun edes uskalsin sanoa ääneen, ettei vain jotenkaan tunnu pesä vielä täydeltä.. Jotain puuttuu, joku... Jos vielä yhden saisi... En tiedä, uskallanko vielä.. Palaako pelko, kuunnellaanko tällä kertaa, otetaanko se todesta, eikä vain käsketä unohtamaan, hulluja puhut ja jätä telkkarin synnytysohjelmien katsominen väliin. Mutta kaipaan jotain, kaipaan pientä sylissä nukutettavaa, syliin mahtuvaa. Nuo on jo isoja, ei ne enää syliin halua, ei olla ja nauttia. Vaan pitäisi mennä ja koko ajan tehdä jotain.. :D Niillä on kiire joka paikkaa, monta asiaa vielä tekemättä ja näkemättä. Ei ne malta istua vieressä ja nauttia hetkestä.. Murut alkaa olemaan niin isoja, että mielummin mennään kavereiden perässä kuin äidin kanssa. :) Vaikka onhan ne vielä pieniä, ainahan ne on, äidin muruset..

Muttei se ole tämän vuoden asia ollenkaan. Katsotaan sitten uutta vuotta uusin silmin ;)